Kuinka paljon raportointisoftat maksavat – ja miten vaikea se on saada selville?

Olin menossa perjantaina asiakkaalle esittelemään tämän hetken markkinoiden johtavia raportointityövälineitä. Ominaisuuksien lisäksi hankintapäätöksessä vaikuttaa tietenkin tuotteiden kustannukset. Päätin siis selvittää tuoreet hinnat BI-ohjelmistoille siltä istumalta. Tämä ei ollutkaan ihan helppoa.

Jostakin syystä softatoimittajat ajattelevat, että kun asiakas ei tiedä heidän tuotteidensa hintaa, hän ostaa sen helpommin. Tai jotain yhtä älyvapaata. Niin kuin sinäkin menisit kauppaan etkä tietäisi yhdenkään tuotteen hintaa. Vasta kassalla paljastuisi, että maitolitra on satasen ja jos tarjoat samasta tölkistä myös jälkikasvulle, on se 50 euroa per ipana lisää. Jos käytät juomaa muuhun kuin ravitsemiseen, on se 200e per tölkki (terveisiä softalisenssi-viidakosta).

Tähän hintojen pimittämiseen on tietenkin (typerä) syynsä. Toimittajat haluavat, että sinä joudut pyytämään heidän myyntimiehen kylään. He haluavat sinut kassalle ostoksiesi kanssa. Ajatus on, että kun olet siinä kassalla ja takana on jono hiiltyneitä asiakkaita, et tohdi enää peruuttaa.

Ja tietenkin hintojen vertailu kilpailijoihin tehdään näin vaikeaksi. Jollet tunne tuotteita ennestään, on vertailu todella vaivalloista ja aikaa vievää (jollet pyydä sitten ulkopuolista asiantuntijaa avuksi…)

Hintavertailun pitkä ja kivinen tie

Vertailussa oli Microsoft SQL Server, Tableau, Cognos ja QlikView. Sivuhuomautus: Nämä Gartnerin nelikentän ”leaders” kategoriassa sijaitsevat tuotteet ovat käytännössä Suomen markkinoilla ainoat järkevät valinnat. Muut ovat osa massiivisia ERP-ohjelmistoja (SAP, Oracle) ja näin överikalliita ja järkeviä ainoastaan silloin jos sinulla on ko. ERP käytössä. Tai sitten Suomen markkinoilla ei löydy niille kunnolla osaajia/tukea (esim. Tibco, Microstrategy).

Aloitin IBM:n Cognoksesta. Menin IBM:n sivuille ja etsin myynnin puhelinnumeron. Kotimainen numero antoi odottaa härmäläistä tai ainakin stadilaista myyntimiestä langan toiseen päähän. Yllätyin kun minulle vastattiin englanniksi. Ei hätää, puhun sujuvaa rallienglantia joten juttu jatkui. Kerroin tarpeeni: minulla on asiakas joka harkitsee hankkivansa Cognoksen. Kerroin käyttäjien määrän (n. 10 kpl). Kysyin suuntaa-antavaa hintaa paketille. En pyytänyt tarjousta, en pyytänyt sitovaa, kirjallista lupausta. Pyysin tietää onko paketti 5000e, 50 000e vai 500 000e.

Kaveri vastasi, että hän selvittää tarpeeni ja ohjaa minut sen jälkeen oikean asiantuntijan juttusille. Seuraavan erittäin hyödyllisen 20 minuutin ajan vastailin hänen kysymyksiin. Tavailin muun muassa pitkän tovin hänelle englanniksi sukunimeäni ja firman sähköpostiosoitetta  kirjain kirjaimelta käyttäen erisnimiä esimerkkinä (L as Larry, O as Otto… Louhian U:n kohdalla minulle ei tullut mieleen kuin eräs aurinkokunnan planeetta, jonka kuultuaan kaveri kysyi ”Come again?”, korjasin nopeasti: U as Uruguay…).

Koettelemuksen jälkeen kaveri lupasi ohjata minut asiantuntijan pakeille. Hän kysyi milloin asiakkaani haluaa vastauksen, ehkä ensi kuussa? Totesin, että mielellään huomenna, onnistuuko se vai onko hintojen käymisprosessi vielä kesken. Puhelun jälkeen sain sähköpostin, jossa todettiin, että minuun otetaan yhteyttä. Odottelen yhteydenottoa.

Hintavertailun helppous ja autuus

Seuraavaksi päätin varmistaa mitä QlikView maksaa. Otin puhelimen käteen ja soitin suoraan QlikTech Finlandiin Joukolle.

Minä: ”Morjens Jouko, se on Ville Louhialta. Asiakas on kiinnostunut hankkimaan Qlikin, paljon maksaa koko hoito esim. 10 käyttäjälle.
Jouko: ”Se on 50 000 euroa.”
Minä: ”Okei, kiitti.”

Oikeassa tilanteessa käytettiin paria sanaa enemmän mutta asia selvisi alle minuutin. Ja itseasiassa ei Joukolle olisi tarvinnut soittaa koska Qlikin hinnat on kaikkien nähtäville netissä täällä. [Edit 21.4.2015 vaan eipä ole enää..]

Sitten Tableau. Softalle löytyy vielä aika heikosti Suomesta osaamista. Kokeilkaa Googlata vaikka ”Tableau konsultointi”. Vaikka olemmekin imarreltu, että Louhia on kärjessä Googlessa, emme tee Tableau toteutuksia (ainakaan vielä). Mutta Solutive tekee. Soitto Tampereelle:

Minä: ”Louhialta Ville terve. Asiakas on kiinnostunut Tableausta ja nyt pitäisi saada suuntaa-antava hinta n. 10 käyttäjän setillä pitäen sisällään Tableau Serverin ja pari desktoppia admin-käyttäjille. Pystytkö antamaan hinnan?”
Solutive: ”12 000 euroa.”
Minä: ”Okei, kiitti.”

Näin helppoa elämä ja liiketoiminta voi olla nykypäivänä. Hinnat on esillä, niitä voi vertailla. Ei ole ihme, että Qlik on markkinajohtaja Suomessa ja Tableau on kovassa nosteessa – kun firmaan voi soittaa vaikka myyntipäällikölle ja ostaa tuotteen. Ajatella, ostaminen tehty yksinkertaiseksi.

Tuotteet kaupan hyllyltä

Sitten Microsoft, joka onkin vähän kummajainen. Jos soitat Microsoft Finlandille, ei heistä saa mitään irti. He tietävät hinnan mutta eivät kerro. En ymmärrä. He vain ohjaavat jälleenmyyjien puheille. Jos sinulla ei ole luottojälleenmyyjää pikavalinnassa, helpointa onkin ostaa Microsoftin SQL Server suoraan kaupasta. Vaikka Amazonista.

Tosiaan, SQL Serveriä myydään kaupan hyllyllä niin kuin sitä litran maitoa. SQL Server 2012 Standard editionin hinta on n. 3000 euroa. Tähän päälle käyttäjäjohtaiset lisenssimaksut jotka on reilun satasen kappale.

Yhteenveto: mitä raportointisovellukset maksavat?

Noin 10 hengen käyttäjäryhmälle, joista 2 kpl olisi admin-tason tekijöitä (vaikuttaa Cognos ja Tableau hinnoittelussa), lisenssien hinnat menevät suurin piirtein seuraavasti:

  1. Microsoft SQL Server 2012: 4 000 euroa
  2. Tableau Server + desktop: 12 000 euroa
  3. QlikView: 50 000 euroa
  4. IBM Cognos: x euroa

Cognoksen hinta on todennäköisesti 500 000 euroa. Tai miljoonan. Oikeastaan ihan sama, koska en tiedä sitä joten en osta sitä. Hei Juha IBM:ltä, nyt putiikki kuntoon ettei me Cognos-konsultit jäädä työttömäksi!

Microsoft vetää kuitenkin pisimmän korren. Gartnerin vuosittaisessa katsauksessa kokonaiskustannukset (total cost of ownership) mainitaan tärkeimmäksi syyksi miksi asiakkaat valitsevat Microsoftin BI-työvälineeksi. Ja se on ihan totta. 4000 euroa ja saat itsellesi etl-työvälineen (SSIS), OLAP-kuutiot (SSAS), vakioraportoinnin (SSRS) ja tietokannan (SQL Server).

Vaikka valitset itsellesi raportointityövälineeksi Cognoksen, joudut silti hankkimaan tietokannan. Sillä Cognoksen kanssa täytyy olla tietovarasto/data mart -taustalla, ei nimittäin ole järkevää raportoida sillä suoraan operatiivisista järjestelmistä (usko pois). Ja tällöin päädyt kuitenkin SQL Serveriin, joka on tietokantana hinta-laatusuhteeltaan paras (ja 9/10 tapauksessa riittävä).

Tableau on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Tuote painottaa helppoa visualisointia mutta datan käsittelyominaisuudet eli se tärkein puoli, on jäänyt itseltä pimentoon. Jos asiakas kiinnostuu tästä, pitää soittaa uudelleen Solutiveen ja pyytää tekemään POC.

QlikView on jo eri hintaluokassa ja ihan pientä tarvetta varten kannattaa miettiä onko 50k investointi tarpeellinen. Tähän tulee kuitenkin päälle toteutustyö, joka tosin Qlikillä on nopeampaa ja täten edullisempaa kuin millään muulla mainituilla tuotteilla. Mutta silti, verrattuna Microsoftiin, 46 000 euron erotuksella saa aika paljon kaikkea kivaa. Ja usein Qlikin kanssakin, monimutkaisissa ympäristöissä monien lähdejärjestelmien kanssa on järkevä toteuttaa tietovarasto. Tällöin päädyt hankkimaan kuitenkin SQL Serverin.

En sano, että SQL Server on paras tuote tai sinun pitäisi valita se. Mutta ylivoimaisesti edullisin se on.

Jos raportointi- tai tietovarastointituotteiden hinnoittelu tai ominaisuudet kiinnostavat enemmänkin, laita viestiä alla lomakkeella niin otan yhteyttä.

7 comments on “Kuinka paljon raportointisoftat maksavat – ja miten vaikea se on saada selville?

  1. Ville Niemijärvi on

    Sain palautetta, jossa todettiin Qlikin 50 000e hinnan olevan turhan kallis ja halvemmallakin pärjää. Kirjoittajan mukaan, jos ottaa 10 käyttäjälisenssiä (a 1350$) ja Small business editionin (8500$), tulee hinnaksi 22 000$. Tämä pitää paikkansa. Mutta hyvin harvalle yritykselle tämä vaihtoehto sopii ja moni ei halua sitoa käsiänsä näin.

    Tässä on nimittäin rajoitteena max. 25 käyttäjää (+ muita rajoitteita kuten ei mahdollisuutta klusteroida useammalle serverille, vain AD käyttäjähallinta jne.). Eli se ei skaalaudu. Lisenssi sopii yritykselle, joka ei aio kasvattaa käyttäjämääriä varmasti yli 25:n. Eli hyvin harvalle.

    Halusin hinnat vertailukelpoiseksi tuotteiden välillä, pitäen mukana skaalautuvuuden. Myös Cognoksella on tarjolla Cognos Express -lisenssimalli, jossa käyttäjien määrä on rajoitettu 100:aan. Tällöin hinta on kilpailukykyinen (en vieläkään tiedä mikä se on?). Mutta en tiedä yhtään yritystä joka olisi valinnut tämän lisenssimallin. Koska se ei skaalaudu.

    Microsoftilla tällaista vaihtoehtoa ei ole. Käyttäjiä saa lisätä mielin määrin. Tietenkin jossain vaiheessa (n. 30 käyttäjää) on järkevämpi siirtyä käyttäjäkohtaisesta lisenssoinnista prosessipohjaiseen (isompi kertamaksu mutta rajoittamaton käyttäjämäärä).

    Vertailu on tietenkin aina yksinkertaistus. Se palvelee enemmistöä yrityksiä, etenkin niitä jotka ovat tosissaan liikenteessä. Aina löytyy eri variaatioita, eri käyttäjämääriä, eri tarpeita, joilla hintaa saa pudotettua tai nostettua. Tällöin päädytään juuri siihen mistä puhuin: asiakas on sekaisin ja vertailu tuotteiden välillä on mahdotonta.

    Jos kuitenkin olet tosissasi hankkimassa Qlikiä, on hintaluokka: 50 000e. Tällöin kokoonpano on vertailukelpoinen Cognoksen ja Microsoftin kanssa. Tällöin voit laskea hinnan niin 20 kuin 200 käyttäjälle (lisää 1000-2000 euroa per käyttäjä).

    Ja jos sinulla on pieni kioski joka pärjää vähemmälle ja tiedät että henkilöstösi ei tule ylittämään koskaan 25:tä, onneksi olkoon, säästit rahaa.

    Vastaa
  2. Viitala Jukka on

    Tiedoksi, että Suomessa tehty raportointisofta on tekeillä. Pilotointi Q3/2015 ja julkaisu Q4. Hinnoittelu 880 EUR / 10 webbiclientkäyttäjää. Vastaava kuin QlikView, mutta yksinkertaisempi, Reaaliaikainen eli connectio suoraan OLEDB:ta tukevaan tietokantaan (=ei lainkaan prosessointia), optiona myös CSV ja sisältää raportointiservicen. Kohde on PK-yritykset.

    Vastaa
    • Jani Liimatta on

      Tästä olisi hyvin mielenkiintoista kuulla hieman lisää.
      Suora OLEDB-konnekti herättää asiaa tuntevissa toki pieniä kysymysmerkkejä liittyen suorituskykyyn sekä Qlik:iin verrattavissa olevaan toiminnallisuuteen.
      Esimerkiksi jos PK-yrityksen kannassa on 120 miljoonaa riviä ja käyttäjä haluaa summata dataa indeksoimattoman sarakkeen suhteen luomaansa KPI-mittariin. Mikä on silloin raportin suorituskyky jos käytetty data ei ole muistissa tai mitään ei ole laskettu valmiiksi?

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteydenotto

Mikäli olet kiinnostunut yrityskohtaisista palveluista tai sinulla kysyttävää palvelujemme sisällöstä, niin ota yhteyttä oheisella lomakkeella tai soita Mikalle numeroon 040 845 8432.

Please leave this field empty.