Tiedolla johtamisen kulttuurivallankumous, osa 1: työntekijät

Kirjoitus on osa juttusarjaa, jossa käsittelemme tiedolla johtamisen ja analytiikan levittämistä organisaatiossa. Näemme tämän ensisijaisesti kulttuurisena murroksena ja organisaation maturiteetin kasvuna. Esipuhe nähtiin kirjoituksessa: Krapula-aamun päätös ei kestä pitkään.

Hei me palkataan!

Yritys oli päättänyt jokin aika sitten siirtyä tekemään analytiikkaa. Iso Pomo oli kuullut seminaarissa, että näin on hyvä. Firma palkkasi pari analyytikkoa, kaksi oikein pätevää tilastotieteilijää.

Yritys on iso, tunnettu, kuuluisa. Resursseja siis riittää. Tilastotieteilijät puhkuivat intoa kun he aloittivat työnsä.

Kunnes huomasivat, että heidän analytiikkatyövälineensä oli Excel. Eihän sillä ihmeitä vielä tehdä. No ei hätää. Noheva analyytikko latasi itselleen ilmaisen R-ohjelmiston, tilastotieteilijöiden de facto –sovelluksen. Jo alkoi numerot murskautumaan.

Mutta kun ei ollut mitä murskata. Kukaan ei osannut tilata mitään. Johdolla kun ei ollut tietoa mitä kaikkea tällä uudella osaamisella voisi tehdä, mitä pitäisi tehdä. Ei ollut visiota.

Eikä analyytikot itse tunteneet liiketoimintaa niin hyvin, että voisivat keksiä analysoitavaa toisten puolesta. Narulla on vaikea työntää.

Lapioi vaikka tuota dataa tuosta tuonne

Ajan myötä analyytikot saivat tehtäviä eteensä. Ne tehtiin aina säntillisesti ja täsmällisesti. Heidän harmikseen juuri mikään tuotoksista ei päätynyt tuotantoon. Kaikki analyysit katosivat johdon maileihin ja työpöytien laatikoihin.

Ja miten tuotantoonsiirto olisi voinut tapahtua kun sille ei ollut mitään prosessia. Ei ollut tietovarastoa tai raportointijärjestelmää, jota kautta analyysit olisivat lävähteneet johdon naamalle. Tai vaikka olisi ollut raportointijärjestelmä, ei ollut prosessia, jolla analyysien tuotokset viedään nopeasti raportointiin. Eikä välttämättä ollut oikein kunnon tarvettakaan niille analyyseille. Yrityksellä ei ollut analyyttista kulttuuria ja toimintatapaa.

Osa tilastotieteilijöistä päätyivät siirtämään dataa paikasta A paikkaan B. Toimimaan kalliina biomekaanisena releenä tehden SQL-kyselyitä ja pyöritellen exceleitä. Toivoen, että joku päästäisi kärsimyksistä.

Lopulta kävi kuten aina käy jos kunnianhimoinen ammattilainen ei koe työtään mielekkääksi. Analyytikko toisensa perään lähti.

Tarinan opetus?

Palkkaamalla yksittäisiä analyytikkoja, et voi rakentaa analyyttista työympäristöä. Se pitää olla ensiksi. Pitää olla tavoitteet, joita lähteä saavuttamaan, hyödyntäen tietoa tehokkaammin ja analyyttisemmin. Yrityksessä pitää olla halu tutkia, penkoa, etsiä ja parantaa toimintaa löydetyn perusteella. Yrityksessä pitää olla samalla uteliaisuuden sekä terveen ahneuden kulttuuri.

Vasta kun maaperä on hedelmällinen kasvaa ja kukoistaa, voi siihen istuttaa innokkaita taimia, jotka puhkeavat kukkaan innostuneisuuden ilmapiirissä, jota ruokitaan oikeilla työvälineillä ja riittävillä resursseilla.

Toinen juttu onkin sitten se kun on oikeasti aika palkata se analyytikko. Minkälaista osaamisprofiilia tarvitset, saadaksesi parhaan tuloksen? Voin paljastaa, että Louhian kellareissa on tehty pitkään ihmiskokeita, joissa on yritetty risteyttää tilastotieteilijä, tietokanta-guru, kauppalopo ja insinööri. Noiden kokeiden tuloksista lisää myöhemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteydenotto

Mikäli olet kiinnostunut yrityskohtaisista palveluista tai sinulla kysyttävää palvelujemme sisällöstä, niin ota yhteyttä oheisella lomakkeella tai soita Mikalle numeroon 040 845 8432.

Please leave this field empty.