Päästäksesi auton rattiin, pitää käydä koulunpenkillä

Mika Aho kirjoitti oivasti Talentum Eventsin blogissa data-ohjautuvan kulttuurin muodostumisesta. Hyviä pointteja, käy lukaisemassa täältä.

Tykkäsin erityisesti ideasta järjestää yrityksen sisällä yhteisiä datapajoja – tilaisuuksia, joissa dataa (raportteja, visualisointeja, työpöytiä) ihmetellään yhdessä, tulkitaan ja keskustellaan. Ei jätetä siis poloista päätöksentekijää itse tulkitsemaan mittareita ja kpi-arvoja.

Meillähän minkä tahansa järjestelmän käyttöönotto tarkoittaa korkeintaan käyttökoulutusta: miten softa avataan, mistä klikataan jne. Tiedolla johtamisessa kyse on kuitenkin ennen kaikkea sisällön ymmärtämisestä ja tulkitsemisesta. Siinä tarvitaan usein keskustelua kollegoiden kesken.

Aikalailla ennen kokematonta Suomessa, että joku kehtaisi edes kysyä miten se kate tai kiertonopeus meillä nyt laskettiin tai mitä ebitda tarkoittikaan ja mitä tällä tiedolla nyt pitäisi tehdä, mutta suosittelen kokeilemaan.

Oma kehittyminen alkaa siitä kun nöyrtyy kysymään.

Koulunpenkille ennen kuin annetaan avaimet auton rattiin

Tästä tulikin mieleen eräs asiakas vuosia sitten. Teollisuusalan yrityksen tuotteen valmistusprosessi oli pitkä, monivaiheinen ja siihen sisältyi useita eri toimijoita. Näin ollen myös kuluja kertyi pitkin matkaa useasta eri kanavasta: raaka-aineita, palveluja, työtä, lisää raaka-aineita jne.

Kate- ja tuottavuuslaskentaa varten yrityksessä oli tehty hyvin monimutkainen kustannusten allokointimalli. Tämän mallin tuloksia me raportoimme eteenpäin johdolle tyylikkäissä työpöydissä ja raporteilla.

Tavoitteena oli, että johto pystyy lukujen perusteella johtamaan ja ohjaamaan valmistusprosessia. Tietää missä vaiheessa kuluja kertyy, paljonko se vaikuttaa katteeseen? Mitkä tuotteet ylipäätään ovat kannattavia ja miten kannattavuutta voitaisiin nostaa?

Mutta ennen kuin yksikään loppukäyttäjä pääsi käsiksi raportointiportaaliin ja työpöytiin, heidän piti käydä läpi sisäinen koulutus. Jos et käy kurssia, et näe raportteja. Piste.

Yritys halusi varmistaa, että käyttäjä todella ymmärtää sisällönMistä luvut ovat peräisin? Miten laskenta on tehty, mitä laskukaavoja on käytetty? Miten lukuja pitää tulkita?

Tieto on valtaa ja valtaa seuraa vastuu

Tämä tiukka ja jokseenkin puritanistinen näkökulma nykypäivän avoimen datan ja organisaatiokulttuurin aikakautena kuulostaa kummalliselta, mutta ymmärsin täysin yrityksen linjavedon.

He olivat tehneet business intelligence -järjestelmästä strategisesti ja taktisesti tärkeän johtamisvälineen. Kun käytössäsi on voimakas työväline, jonka varassa sinun pitää tehdä päätöksiä, pitää olla täysin varma että tiedät miten lukuja tulkitaan. Ja kyse ei ollut nappikaupasta.

Kannatan itse täysin avoimen datan ja läpinäkyvyyden periaatteita. Tiedon suojaaminen (muista kuin laillisista tai turvallisuuteen liittyvistä perusteista) on turhaa. Kaikilla pitää olla lähtökohtaisesti pääsy vähintäänkin itselle relevanttiin tietoon. Eli informaatio pitää demokratisoida kuten Aho nostaa blogissaan esille.

Vanhan kliseen mukaan: tieto on valtaa. Tiedon demokratisointi antaa tämän vallan kaikille. Tällöin tulee muistaa, Hämähäkkimiestä lainatakseni, että valtaa seuraa vastuu: ”With great power comes great responsibility.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteydenotto

Mikäli olet kiinnostunut yrityskohtaisista palveluista tai sinulla kysyttävää palvelujemme sisällöstä, niin ota yhteyttä oheisella lomakkeella tai soita Mikalle numeroon 040 845 8432.

Please leave this field empty.