Osakeindeksien hajauttaminen, osa 1

18.10.2016

Artikkelin tausta

Tässä artikkelissa käsitellään osakeindeksien hajautuksen problematiikkaa. Työkaluina käytetään datan visualisointia ja analyyttisiä menetelmiä.

Mitä ovat osakeindeksit?

Osakeindeksiin kerätään joukko siihen sidottavia osakkeita. Esimerkiksi Helsingin pörssin OMXH25 indeksi sisältää Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta. Yksittäisen osakkeen (esim. Nokian) painoarvo voi vaihdella riippuen indeksistä. Nyt käsittelyssä ovat seuraavat osakeindeksit:

Indeksien aikaväli on 01/1998 – 07/2016, jossa 01/1998 saa perusluvun 1000.

Valitut indeksit ovat kehittyneistä talouksista, joita konservatiivinen sijoittaja todennäköisesti ensiksi harkitsee. Artikkelisarjan kolmannessa osassa teen tässä artikkelissa esitetyn korrelaatiovertailun S&P500 indeksin ja muun maailman osalta (esim. Kiina, Venäjä, Argentiina).

Miksi seurata osakeindeksejä?

Indeksejä seuraavat yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat, koska ne kertovat mihin suuntaan markkinat kehittyvät. Esimerkiksi pörssiromahduksen aikana indeksit sukeltavat. Sijoitustoiminnassa yleinen vertailuarvo on S&P500 indeksin tuotto. Mikäli onnistuu ostamaan osakkeita, joiden tuotto on ko. indeksiä parempi, voi pitää itseään hyvänä sijoittajana. Joskin hyvyys pitää todistaa pitkällä aikavälillä. Vuoden parin sisällä tuurilla pärjääminen on täysin mahdollista.

Normihenkilöille (ei sijoittaville)  indeksit avaavat kuvaa yritysten ja kansantalouden tilasta. Kun yrityksillä menee hyvin, niin indeksien arvot kasvavat ja historiallisesti se on ollut merkki, että koko taloudella menee hyvin. Finanssikriisin 2008 jälkeen yhteys on hämärtynyt keskuspankkien elvyttäessä taloutta (”rahaa painaessa”). Tämä on nähtävästi nostanut  osakkeiden arvostuksia, kun samaan aikaan talouskasvu on ollut vaatimatonta ja valtioiden velkaantuminen reipasta.

Seuraavassa kuvassa on Kreikan osakemarkkinoiden indeksi (GD_AT). Yhteys Kreikan talouden kehitykseen on varsin vahva.

greece_index

 

Riskien hallinta – hajauttaminen

Sijoitustoiminnassa hajauttamisella hallitaan riskejä, kun kaikki munat eivät ole samassa korissa (esim. Talvivaarassa). Isossa kuvassa osakkeiden hajauttaminen on vain yksi osa-alue, sillä investointeja hajautetaan yli varallisuusluokkien, joita ovat mm. valtioiden velkakirjat, hyödykkeet, arvometallit, asuntomarkkinat tai raaka-aineet.

Nyt keskitytään vain osakkeiden hajautukseen. Yksi tapa hajauttaa osakesijoituksia on hankkia jotakin em. mainituista indekseistä. Esimerkiksi S&P500 indeksiin sijoitus hajauttaa sijoituksen 500 osakkeeseen. Vaikka sieltä yksi firma kaatuisikin, niin sen osuus sijoituksesta on pieni.

Maantieteellinen hajautus

Yhteen alueelliseen indeksiin sijoitettaessa ongelma on, että entäpä jos ko. alueen talous syöksyy lamaan ja vie indeksin mukanaan (ks. aiempi kuva Kreikasta)? Tästä syystä voisi olla fiksumpaa hajauttaa osakeinvestoinnit myös maantieteellisesti, eli hankkia indeksejä eri puolelta planeettaa.

Hajauttamisen kannalta on olennaista, että indeksit eivät korreloisi keskenään vahvasti. Jos ne korreloivat, niin hajautusta ei oikeastaan tapahdu ja riskienhallinnan tavoitteet eivät täyty.

Korrelaatioiden tutkinta

Indeksien välisen korrelaatioiden tutkinnassa on kolme helppoa metodia.

Piirretään indekseistä aluksi tavalliset aikasarjakuvaajat, joista näkee niiden kehityksen.

osakemarkkinat

Kuvaajia voi tulkita siten, että jos alkupisteessä (2008-01) sijoitti 1000 euroa ko. indeksiin, niin miten sijoituksen arvo on kehittynyt ajan saatossa (y-akseli edustaa euroja). Esimerkiksi sijoitus DAX:iin olisi yli tuplannut arvonsa.

Mitä kuvaajista voi päätellä?

Kuvaajien perusteella voisi ottaa kantaa myös väitteeseen, että osakemarkkinoille kannattaa sijoittaa aina, koska pitkällä aikavälillä osakkeiden arvostus kasvaa – eli se on käteistä parempi sijoitus. Jos sijoitti vuoden 2000 huippuvaiheessa CAC40 (Ranska), MIB (Italia) tai IBEX (Espanja) -indekseihin, niin sijoitus on vieläkin tappiolla.

Tavalliselle piensijoittajalle 16 vuotta on melko pitkä aika, joten kannattaa  suhtautua varauksella ”varmoihin voittoihin” osakekaupoissa vaikka niitä olisikin hajautettu. Eikä kannata sijoittaa koko summaa kerralla, vaan erissä pidemmällä aikavälillä. Tällöin riski ostaa vain huippuhinnoilla katoaa.

Korrelaation tutkiminen scatter-kuvaajalla. Esimerkkinä DAX (Saksa) ja S&P500 (USA) indeksien välinen tutkinta.

corr_dax_sp500

Graafista nähdään, että indeksit ovat korreloineet historiassa vahvasti keskenään. Toisen arvon kasvaessa myös toinen kasvaa ja sinisten pisteiden hajonta on melko pientä. Sama pätee myös jos indeksin arvo laskee. Graafin keltainen trendiviiva kuvaa lineaarista yhteyttä indeksien välillä. Hajauttamisen kannalta molempiin indekseihin sijoittaminen ei ainakaan historiassa olisi juurikaan hajauttanut riskiä korkean korreloinnin vuoksi. 

Toisessa esimerkissä on Nikkei (Japani) ja DAX (Saksa).

corr_dax_nikkei

Indeksien välinen korrelaatio on pienempää kuin ensimmäisessä kuvassa. Sinisten pisteiden hajonta on suurempaa trendiviivan suhteen, mutta siitä huolimatta kyseessä on selvästi keskenään korreloivat indeksit.  Pelkän hajautuksen kannalta DAX-Nikkei kombinaatio vaikuttaisi paremmalta kuin DAX-S&P500.

Formaalit korrelaatiokertoimet

Alla olevaan taulukkoon on laskettu korrelaatiokertoimet indeksien välille.

corr-index3

Taulukkoa tulkitaan siten, että valitaan yksi rivi, esim. SP500 ja katsotaan samalta riviltä miten muut indeksi korreloivat sen kanssa. Tai sama juttu käyttäen sarakkeita.

Korrelaatiokerroin voi olla välillä -1 ja 1. Mitä enemmän kerroin poikkeaa nollasta, niin sitä suurempi korrelaatio. Positiinen korrelaatio (> 0) kertoo siitä, että muuttujat kehittyvät saman suuntaisesti. Miinumerkkinen korrelaatio (< 0) taas siitä, että muuttujat kehittyvät eri suuntiin. Esimerkiksi toisen kasvaessa, toisen arvo laskee. Indeksin korrelaatio itsensä kanssa on luonnollisesti 1.

Korrelaatioita voi myös visualisoida, esim. seuraavalla tavalla.

korrelaatioympyra

Korrelaatioista voi tehdä muutaman mielenkiintoisen huomion:

Käytännössä tulokset kertovat, että hajauttaminen maantieteellisesti eri indekseihin ei toimi kovinkaan hyvin – ainakaan näiden maiden ja indeksien osalta. Ne liikkuvat pääasiallisesti samaan suuntaan. 

Globaalissa taloudessa tämä on odotettua, koska eri maiden taloudet ovat toisistaan riippuvaisia. Lisäksi indekseissä vientiyritykset ovat vahvasti edustettuna, joka lisää korrelaatiota eri maiden välillä. Maantieteellisen hajauksen sijasta tai lisänä voi harkita toimialakohtaista hajautusta.

Mikäli hajauttamisen haluaisi tehdä vähiten korreloiviin indekseihin, niin esim. kori SP500 (USA), MIB (Italia) ja AORD (Australia) olisi yksi vaihtoehto.

sijoituskori-1

Mikäli vuonna 1998 olisi tehnyt jokaiseen kolmeen indeksiin 1000 euron sijoituksen, niin SP500 ja AORD olisivat yli tuplanneet sen arvon, kun taas MIB olisi pudonnut lähes puoleen alkuperäisesta arvosta. Tässä mielessä hajautus olisi ollut hyvä vaihtoehto sellaiselle, joka ajatteli sijoittavansa 3000 euroa vain MIB indeksiin ilman muuta hajautusta. Toisaalta SP500 ja AORD indekseihin yksinään sijoittamalla olisi päässyt parempaan tulokseen.

Mihin indekseihin kannattaa sijoittaa?

Palautetaan mieleen kuvaaja, jossa oli kaikki indeksit.

osakemarkkinat-ero

Tästä nähdään, että etenkin 2008 pudotuksen jälkeen indeksit toipuvat eri tavalla. Tämä on keskeinen huomio sijoittajan näkökulmasta, koska osakemarkkinoilla tapahtuu syviäkin sukelluksia, jolloin niistä toipuminen on tuottojen kannalta avainasemassa.

Alla olevassa kuvassa on indeksien kehitystä on visualisoitu vuoden 2007 osakekurssien huipun ja kesän 2016 välillä.

indeksit-2007

indeksit-201607

Laatikot kuvaavat kunkin indeksin suhteellista osuutta kokonaispotista. Lähtökohtana on, että jokaiseen indeksiin on sijoitettu 1998 sama summa, eli alkupisteessä kaikki laatikot olivat saman kokoisia. Vasemmassa laidassa olevat laatikot ovat arvoltaan suurimpia ja oikeassa laidassa pienempiä.

Artikkelia aloittaessani ei ollut aikomuksia tehdä lisäselvityksiä, mutta indeksien eritahtinen toipuminen herätti mielenkiinnon. Mistä se johtuu?

Seuraavassa osassa tarkastelenkin kolmea syytä indeksien toipumiselle

Edellisten tulosten perusteella syntyy myös analyysi, joka kertoo kriteerit indeksien valinnalle.

Osakeindeksien hajauttaminen, osa 2 – ilmestyy 7.11.2016. 

Kirjoittaja: Mika Laukkanen, Louhia DataLab

Datalähteet: https://uk.finance.yahoo.com
Käytetyt ohjelmistot: RapidMiner, Excel

Louhia DataLab - Machine Learning ja analytiikkaratkaisuja

Lue koko kuvaus

Yhteydenotto

Mikäli olet kiinnostunut yrityskohtaisista palveluista tai sinulla kysyttävää palvelujemme sisällöstä, niin ota yhteyttä oheisella lomakkeella tai soita Mikalle numeroon 040 845 8432.

Please leave this field empty.