Osakeindeksien hajauttaminen, osa 2 – kriisistä toipuminen

7.11.2016

Artikkelin tausta

Osakeindeksien hajauttamista maantieteellisesti käsiteltiin edellisessä osassa. Keskeisin havainto oli, että indeksit korreloivat ja vielä erityisesti kriisien kohdatessa. Niinpä hajautus ei toimi riskien alentamisen näkökulmasta, ainakaan näiden tarkasteltavien indeksien osalta.

Lisäksi merkillepantavaa oli indeksien eritahtinen toipuminen  vuoden 2008 finanssikriisistä. Syytä tälle ilmiölle analysoidaan tässä artikkelissa. Analysoinnin pohjana toimivat visualisoinnit ja niiden tulkinnat.

Edistyneen analytiikan (esim. machine learning) soveltaminen tähän kontekstiin olisi huippumielenkiintoista, mutta se vaatisi huomattavasti kattavammat ja paremmat datasetit kuin mitä meillä on käytössä.

2008 finanssijärjestelmä romahduksen partaalla

USA:n asuntomarkkinoilta lähtenyt kriisi eskaloitui 2008 lopulla, jolloin Lehman Brothers pankki ajautui konkurssiin ja monet muut pankit liitettiin muihin pankkeihin.  Hank Paulson (tuolloin USA:n valtiovarainministeri) totesi, että koko finanssijärjestelmä oli totaalisen romahduksen partaalla ja ilman FED:in väliintuloa se olisikin romahtanut. Käytännössä se olisi aiheuttanut dominoefektin, jossa finanssilaitoksia olisi kaatunut ympäri maailmaa. Ottaen huomioon, että finanssilaitokset pitävät hallussaan lähes kaikkea rahaa (talletuksia, lainoja, yms.), niin niiden kaatuminen olisi johtanut arvaamattomaan tilanteeseen. Onneksi noin ei käynyt, mutta tuhot olivat laajat. Suomi ei vieläkään ole toipunut kriisistä.

Osakeindeksien toipuminen

Miten hyvin sitten eri maiden osakeindeksit ovat toipuneet? Sitä on kuvattu alla.

indeksien-toipuminen-1

Kunkin indeksin alkupiste on asetettu lukuun 100, jolloin nähdään miten hyvin ne ovat toipuneet suhteessa toisiinsa.

Voisi sanoa, että indeksien kehitys on jaettavissa kolmeen eri koriin 2016 tilanteen perusteella:

  1. Paras A-ryhmä: SP500-US, DAX-GER ja Nikkei-JAP
  2. Keskitason B-kiitäjät: FTSE100-UK, AORD-AUS ja CAC40-FRA
  3. Kehityskelpoisten C-ryhmä: MIB-ITA ja IBEX35-SPA

Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan kolmea eri tekijää, joilla haetaan selitystä em. kehitykselle.

Velkaantumisen vaikutus

Velkaantuminen (yksityinen ja etenkin julkinen) on ollut talouskeskustelun kestoaiheita pitkään. Periaatteessa voi olettaa, että sillä on merkitystä myös osakemarkkinoiden kannalta, koska velkarahan pitäisi stimuloida kulutusta. Ja kulutushan on yrityksille elinehto.  Toisaalta velkamäärien kasvaessa liian suuriksi joudutaan ns. säästökuureille ja sopeuttamaan taloutta, joka rajoittaa kulutusta. Se on taas huono juttu yrityksille.

Koko maailman velkataakka onkin nyt ennätyslukemissa, joten aihe on sikälikin ajankohtainen.

Jatkossa termi velka tarkoittaa ”Goverment Debt to GDP + Private Debt to GDP”.  Tarkastellaan siis velan suhdetta bruttokansantuotteeseen kussakin maassa.

debt-overall-2

Oheisessa kuvassa on valittu velkapisteet alkuvuoden (1998) ja sen jälkeen osakemarkkinoiden huippujen ja pohjien mukaisesti. Havaintoja:

Kun finanssikriisi iski päälle, niin osakeindeksit tippuivat rajusti, jonka jälkeen toipuminen lähti käyntiin. Nyt tarkastellaan velan määrää toipumisen alkupisteessä ja verrataan sitä indeksien kehitykseen. Ajatuksena on tutkia estääkö korkea velkaantuminen indeksien kehittymistä. 

indeksit-velka

Kuvassa siniset pylväät esittävät indeksin kehittymisen 2016-07 saakka (2009-02 = 100). Esimerkiksi SP500 on lähes kolminkertaistanut arvonsa (296). Oranssit pylväät kuvaavat ko. maan velkaa vuonna 2008 (kriisin alkaessa) ja harmaat pylväät velkaa vuonna 2015.

Tulkinnat

Tästä ei kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että osakeindeksien kannalta velkaantuminen olisi yhdentekevää. Sen todellinen vaikutus voi ilmetä vasta, kun velkamääriä joudutaan leikkaamaan. Milloin tämä sitten tapahtuu? Sitä on vaikea ennustaa, sillä esim. Japanihan on paininut ongelman kanssa 1980-luvulta saakka ja velkamäärät ovat vain kasvaneet. Toisaalta eivätpä Japanin osakemarkkinatkaan ole pitkällä jaksolla olleet menestys. Vuonna 1989 sijoitus Nikkeihin on edelleen raskaasti tappiolla.

Kilpailukyvyn vaikutus indekseihin

Vientiyritysten menestys (ovat vahvasti esillä indekseissä) riippuu monesta asiasta, joista yksi on kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Jos saksalaiset tekevät kampiakseleita halvemmalla ja laadukaammin kuin ranskalaiset, niin ne pärjäävät paremmin. Kilpailukykyä ei kuitenkaan tule miettiä vain hintakilpailuna. Se on paljon laajempi kokonaisuus, jossa huomioidaan esim. koulutustasoa tai korruption määrää. Seuraavaksi käytetäänkin maailman talousfoorumin (World Economic Forum) tuloksia  eri maiden kilpailukyvystä.

Vuosina 2006-2007 eri maiden sijoitukset kilpailukyvyn osalta olivat.

kiky

Eli tämä oli finanssikriisiä edeltävä tilanne. Luvuista huomaa heti, että kilpailukyvyllä ja osakeindeksien kehityksellä voi olla keskenään tekemistä. Katsotaanpa asiaa jälleen kuvan kautta.

indeksi-kiky

Kuvassa indeksien kehitys (2007-2016) ja kilpailukyky (2007) on asetettu paremmuusjärjestykseen tässä vertailujoukossa. Esimerkiksi jenkkien osakeindeksi SP500 oli parhaiten arvoaan kasvattanut indeksi ja USA oli kilpailukykyisin maa. Siksi molemmat saavat kuvassa arvon 1. Vastaavasti Italia ja MIB ovat heikoimmat tässä joukossa, siksi niiden osana on sijoitus 8.

Kuten huomataan, niin indeksin kehittyminen ja kilpailukyky kulkevat varsin elegantisti yhdessä, ainakin tällä aineistolla asiaa tarkasteltuna.

Tulosta voi pitää loogisena, koska kriisin jälkeen kysynnän määrä maailmalla romahti, jonka vuoksi kilpailu kasvoi aiempaa kovemmaksi. Suomalaisetkaan kännykänkuoret eivät enää tehneet kauppaansa entiseen malliin.

Indekseihin sijoittajan kannattaa kysyä, että kumpi kannattaa paremmin – maantieteellinen hajautus vai sijoittaminen nyt kilpailukykyisten maiden indekseihin?

Keskuspankkien näkymätön käsi – QE:n vaikutus

Jotta päästään varsinaiseen asiaan kiinni, niin on hyvä tietää pari asiaa rahasta ja keskuspankkien roolista. Aloitetaan vaikka nykyisestä FIAT-rahajärjestelmästä, jossa keskuspankit säätelevät rahan määrää taloudessa tahtomallaan tavalla. Rahan arvo ei siis perustu kultakantaan tms. Lopulta kyse on vain luottamuksesta, että keskuspankkien tekemällä rahalla on arvoa.

Edellinen finanssikriisi syöksi eri maiden taloudet kuilun partaalle. Ikuiseksi kaavailtu talouskasvu oli romahtanut, tulot tippuneet ja menot nousseet. Tässä vaiheessa keskuspankit katsoivat, että niiden tulisi toimia ja ne aloittivat voimakkaan elvytyksen (QE = quantitative easing), jonka tarkoituksena on ollut vauhdittaa taloutta ja pitää inflaatio käynnissä.

QE:n mekanismi lyhyesti kuvattuna on.

Eri maissa QE on toteutettu hieman eri tavoin ja esimerkiksi Japanissa keskuspankki ostaa myös yritysten osakkeita. Se miten kestävä ratkaisu on ”painaa” uutta rahaa ja pitää sillä taloutta käynnissä on mielenkiintoinen aihepiiri, josta ei ole yksimielisyyttä.

Osakeindeksien viime vuosien voimakasta arvonnousua pidetään yleisesti keskuspankkien QE-toimista johtuvana ilmiönä. Tämä siksi, että mitkään reaalitalouden mittarit eivät selitä osakkeiden arvonkasvua. Toistaalta QE:n ja osakkeiden arvonkehityksen välinen yhteys on hyvin monimutkainen ilmiö, joten ei mennä siihen tässä artikkelissa, vaan katsotaan mitä data kertoo meille.

Datana toimii keskuspankkien taseen tarkastelu (central bank assets), eli paljonko sinne on ostettu arvopapereita ja sitä kautta laitettu uutta rahaa talouteen.

cb-assets2

Tässä kuvassa kunkin keskuspankin tase saa alkuarvon 100 vuoden 2008 tilanteesta. Oikealle päin mentäessä kuplan koko muuttuu taseen muuttuessa eri vuosina. Niinpä huomataan, että vuosiin 2014-2015 mennessä eniten elvytystä on tehty USA:ssa, Briteissä ja Japanissa. Eli siellä on laitettu uutta rahaa kiertoon todella reippaasti. Eikä sitä euroopassakaan ole viime vuosina säästelty.

Mutta miten elvyttäminen vaikuttaa osakeindekseihin? Tarkastellaan lisää kuvaajia (elvytyskäyrät valkoisella).

qe-usa-eur

USA:n osalta elvytys ja SP500 kulkevat hyvin samansuuntaisesti. Valittujen euromaiden osalta ei taas helppo tehdä selvää tulkintaa käppyröistä. Ehkä on kuitenkin hyvä huomata, että 2011-2012 puitiin eurokriisiä, jolloin etenkin heikompien euromaiden osakekurssit kärsivät, mutta EKP:n ostot kasvoivat. Tämä on voinut vaikuttaa viiveellä ko. maiden osakemarkkinoille. Eli kasvu on tullut myös viiveellä.

Mainittakoon että pelkästään tällaisia käyriä katsomalla ei selviä, että onko muuttujien välillä oikeasti riippuvuutta. Tässä tapauksessa tämä kuitenkin on yleinen käsitys, joten tarkastellaan kuvia lisää.

boe-boj

Britannian osalta on nähtävissä alkutaipaleella yhteneväistä kehitystä, mutta myöhemmin ei niinkään. Indeksi ei kasva elvytyksen tahdissa. Sen sijaan Japanissa Nikkei laahusti vuoteen 2012 saakka, jolloin siellä aloitettiin räväkkä elvytys, jonka jälkeen Nikkeikin alkoi kasvaa. Toisaalta Japanissa keskuspankki ilmeisesti osallistuu osakemarkkinoille, joten tulos ei ole kovin ihmeellinen. Parempi kysymys onkin, että miten käy jos keskuspankki päättää lopettaa osallistumisen?

Yhteenvetona voisi sanoa, että pelkkien kuvaajien perusteella vaikea sanoa mitään varmaa. Olisi hyvä, että taustalla olisi vahva teoria, joka selittäisi QE:n ja osakkeiden välistä riippuvuutta.

Mihin indekseihin kannattaisi sijoittaa?

Tässä artikkelissa käytiin lävitse muutamia tekijöitä, joiden avulla selvitettiin miksi osa indekseistä toipui finanssikriisistä muita paremmin. Näiden tulosten pohjalta ei vielä kannata mennä all-in, mutta ehkäpä muutama hyödyllinen suositus löytyy.

Lopuksi on todettava, että käsi on vielä pelaamatta loppuun, koska keskuspankit ovat edelleen aktiivisia toimijoita markkinoilla. Vasta kun markkinat selviävät ilman keskupankkien tekohengitystä, niin voidaan sanoa jotakin indeksien aidosta toipumisesta.

Laitetaan tähän loppuun vielä kuva, jossa asiat on nivottu yhteen. Tämä voi vaatia hieman miettimistä.

summary

Kuvan X-akselilla on indeksit parhausjärjestyksessä (SP500 paras, MIB huonoin).

Kuvan Y-akselilla on sijoitus – eli parhausjärjestys neljälle eri mittarille:

Esimerkkitulkinta SP500-US:

Kertauksena vielä, että monet luvut ovat vuosilta 2006-2008, koska siinä tilanteessa sijoittajat ovat tehneet päätöksiä. Eivät he silloin tienneet mitä tuleman pitää. Siksi jos nyt noudattelee tämän artikkelin suosituksia, niin tulee katsoa tämän hetken lukuja. Emme tiedä mitä ne ovat 8 vuoden päästä.

Jatkoa seuraa

Artikkelin kolmannessa osassa tarkastellaan vielä maantieteellistä hajausta ottamalla mukaan laajempi otos maita (esim. Kiina, Brasilia, Venäjä..). Samalla tehdään aiempaa syvällisemmät korrelaationalyysit ja pohdiskellaan niiden merkitystä.

Kolmas osa ilmestyy 12-2016.

Kirjoittaja: Mika Laukkanen, Louhia DataLab

Datalähteet:

Käytetyt ohjelmistot: Tableau, RapidMiner ja Excel

 

 

Louhia DataLab - Machine Learning ja analytiikkaratkaisuja

Lue koko kuvaus

Yhteydenotto

Mikäli olet kiinnostunut yrityskohtaisista palveluista tai sinulla kysyttävää palvelujemme sisällöstä, niin ota yhteyttä oheisella lomakkeella tai soita Mikalle numeroon 040 845 8432.