Tarinat kulissien takaa

Asiantuntijamme avautuvat

Avainsana: visualisointi

Osakeindeksien hajauttaminen, osa 3 – Edistynyt korrelaatioanalyysi

Osakeindeksien kolmannessa (ja viimeisessä osassa) mennään askelta syvemmälle analyyseihin. Samalla päädytään hieman haastavampiin ja teknisempiin ratkaisuihin, joten suosittelen laittamaan turvavyöt kiinni. Lyhyesti aiemmista osista Aiemmissa osakeindekseiden hajauttamiseen liittyvissä artikkeleissa tutkittiin S&P500, FTSE 100, IBEX 35,  FTSE MIB, DAX, CAC 40, NIKKEI, AORD -indeksejä. Huomattiin, että näiden osakeindeksien viimeisimmän n. 20 vuoden käyttäytyminen on ollut syklistä,…

YÖK. Työpöydälläni on dataoksennusta

Tällä kertaa perjantaita keventävät dashboardit – nuo strategisen, taktisen ja operatiivisen tason rakkaat lempilapset – kutsuttakoon niitä yleisesti työpöydiksi tästä lähtien. Työpöydät, jotka keräävät lähestulkoon automaattisesti kaiken organisaatiossa ja sen ulkopuolella olevan datan ja summaavat sen nätisti muutaman avainmittarin sekä graafin taakse tuottaen ajankohtaisen tilannekuvan liiketoiminnastasi ja ennusteen tulevasta. Näin ainakin mainosesitteissä. Usein sanotaan, että…

Louhia DataLab: Osakeindeksien hajauttaminen, osa 2 – kriisistä toipuminen

Trumpista presidentti, toipuvatko osakkeet? Trumpista julistettiin aamulla presidentti ja osakemarkkinat ”syöksyivät”. Nyt kello on 14:50 on indeksit näyttävät lähes palanneen lähes ennalleen. Eli ainakin tämä (väliaikainen?) toipuminen oli ripeämpää kuin itse artikkelissa, jossa pureudutaan finanssikriisin 2008 jälkeiseen toipumiseen… Osakeindeksien hajauttaminen, osa 2 – kriisistä toipuminen  

Päätit sitten tehdä Qlik-ratkaisun ilman tietovarastoa. Miten selvitä tilanteesta kunnialla?

Edellisessä kirjoituksessa muistutin miksi vähänkään isomman yrityksen ja vakavasti itsensä ottavan CIO:n ei kannata rakentaa yrityksensä tietoarkkitehtuuria ja johtamisjärjestelmää pelkästän Qlikin varaan. Tai minkään raportointityövälineen. Turvallisempi, suorituskykyisempi, skaalautuvampi ja pitkällä tähtäimellä edullisempi ratkaisu on rakentaa se tietovaraston päälle. Tästä huolimatta tiedän, että Suomessa valtaosa Qlik-ratkaisuista on tehty suoraan operatiivisten järjestelmien päälle. Tällaisissa tapauksissa voidaan mennä…

Tärkein yksittäinen asia mikä tulee tietää valittaessa raportointiohjelmistoa

Käsittelin aiemmassa kirjoituksessa business intelligence – ja raportointisoftien hintoja. En ottanut kirjoituksessa laisinkaan kantaa siihen, mikä tuotteista on paras. Hinnan lisäksi tärkeä tekijä valinnassa onkin softien ominaisuudet eli mihin ne kykenevät, saako niillä homman tehtyä. Tässä tuleekin tärkein tieto mikä sinun pitää tietää valittaessa raportointisoftaa: Kaikki markkinoiden johtavat tuotteet ovat riittävän hyviä – kaikilla pystyt tekemään tarpeelliset…

Mistä on huonot raportit tehty, osa 2

HS 22.1.2014 ”Uusia veronkorotuksia on enää vaikea tehdä” Eikä aikaakaan kun Hesari teki sen taas.  Nyt täytyy sanoa, etten muista milloin viimeksi olen nähnyt näin surkeaa graafiikkaa mistään asiasta. Muutama huomio: Ensimmäisenä huomio kohdistuu kokonaissummien puutteeseen. Pitäisikö aamun lehteä lukiessa kaivaa esiin ensimmäiseksi laskin, jotta saa selville kunkin vuoden muutoksen kokonaisvaikutuksen? Entä kokonaisvaikutus kolmen vuoden…

Mistä on hyvät raportit tehty?

Hyvän raportin perään kysellään usein. Mikä on hyvä raportti? Lyhyesti ehkä ne kolme tärkeintä asiaa, jotka raportissa on oltava kohdillaan: Helppolukuisuus – hyvässä ja luettavassa raportissa on jopa vain muutama luku – ja näitä muutamaankin luvun hahmottamista voidaan visualisoimalla nopeuttaa ja helpottaa, esimerkiksi värein. Raportti vastaa asetettuun kysymykseen. Oleellisin tieto raportissa hyppää suoraan katsojan silmille….

Yhteydenotto

Mikäli olet kiinnostunut yrityskohtaisista palveluista tai sinulla kysyttävää palvelujemme sisällöstä, niin ota yhteyttä oheisella lomakkeella tai soita Mikalle numeroon 040 845 8432.